Miksi olen ehdolla ja mitä ovat tavoitteeni
Olen asunut Lahdessa vuodesta 1999 lähtien. Kuljin eläkkeelle jäämiseeni asti työssä Vantaalla toimiessani Laurea-ammattikorkeakoulun rehtorina. Työ ja pitkä työmatka vaativat koko aikani. Pitkäaikaisimmalla asuinpaikallani Järvenpäässä olin Suomen Keskustan ehdokkaana ja kunnallisissa luottamustoimissa. Oltuani eläkkeellä lähes 11 vuotta arvelin, että aikani riittää myös Lahdessa kunnallisiin luottamustoimiin, jos äänestäjät niin tahtovat.
Haluan antaa asiantuntemustani koulutusalalla. Olen tehnyt peruskoulua koskevia suunnitelmia 1960-luvun lopulla, ollut ammattikasvatushallituksessa uudistamassa keskiastetta 1973-1983, johtanut valtakunnallista ammatillisten oppilaitosten liittoa 1983-1986, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymää 1986-1996 sekä Laurea-ammattikorkeakoulua 1996-2011. Eläkkeellä ollessani olen tehnyt eri puolille maata ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulua ja yliopistokoulutusta koskevia selvityksiä. Olen ollut ammattikoulujen rehtorien, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun hallituksen pj. Olin 2008-2014 korkeakoulujen arviointineuvoston varapj. Tunnen siis koulutuksen peruskoulusta yliopistoon ja aikuiskoulutukseen.
Tunnen kunnallishallintoa myös kuntasuunnittelun näkökulmasta. Olin tekemässä kotikuntani Kuhmoísten ensimmäistä kuntasuunnitelmaa 1969 sekä toimin Suunnittelukeskus Oy:n kuntasuunnittelukonsulttina Varsinais-Suomessa 1972-1973.
Sote-uudistuksen siirtäessä sosiaali- ja terveyspalvelut vaalikauden puolivälissä uusille hyvinvointialueille kunnan tehtävät painottuvat entistä enemmän ympäristöön, elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen, koulutukseen, sivistykseen, kulttuuriin ja urheiluun. Haluan edistää Lahden kaupungin asukkaiden hyvinvointia sekä kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä panostamalla eritasoiseen koulutukseen ja sen kehittämiseen. Korkeakoulutoiminnan ohella tulee muistaa myös muu ammatillinen koulutus sekä erityisesti aikuiskoulutus. Ns. eläkeputken poistuminen edellyttää, että työssä olevan väestön täydennyskoulutuksesta huolehditaan entistä paremmin. Korkeakoulujen ja oppilaitosten tarjontaa on suunnattava entistä enemmän täydennyskoulutukseen, mitä valtionrahoituskin tukee. Maaliskuussa 2021 alkavassa kuntien työllistämiskokeilussa Lahti ympäristökuntineen on mukana. Työllisyyskokeilu koskee työmarkkinatuella olevia pitkäaikaistyöttömiä, alle 30-vuotiaita tutkintoa vailla olevia sekä maahanmuuttajia. Kunnan pitkäaikaistyöttömyydestä maksamat sakkomaksut pienenevät työllisyyskokeilun onnistuessa. Oppisopimuskoulutusta tulee käyttää enemmän erityisesti täydennyskoulutuksessa. Lukion osalta uusi oppivelvollisuuslaki, joka muuttaa oppimateriaalit ja tietokoneet maksullisiksi lisää rahoitustarvetta, jota ei tule ottaa pois muusta koulutuksen rahoituksesta. Työllistymisen parantaminen on parasta sosiaaliturvaa, joka rahoittaa verotuloja kasvattaessaan itse itsensä.
Haluan myös, että lähiöasukkaiden palvelut turvataan. Lähiklinikoiden lakkauttaminen oli tässä suhteessa takaisku. Jos palveluja keskitetään, on välttämätöntä huolehtia toisaalta pysäköintialueista ja toisaalta riittävästä julkisesta liikenteestä. Julkisen liikenteen vuorotiheys, jota korona on uhannut, tulee säilyttää. Sivukirjastot on säilytettävä, ja niistä on kehitettävä monipuolisia kaupungin lähiöpalvelupisteitä. Hyvä julkinen liikenne tekee lähiöstä kaupungin. Lähiöiden ulkoilureitit ja ladut ovat tärkeitä ja halpoja kaupungin toimintoja, jotka edistävät liikuntaharrastuksen myötä terveyden ylläpitämistä.
